Koisankestävä maissi on vähemmän homeista

Kun tuhohyönteiset vahingoittavat maissin tähkiä, jälki ei herätä ihmisen ruokahalua. Vaurioituneisiin tähkiin iskeytyy myös tavallista helpommin tuhosieniä, varsinkin homeita, joiden itiöitä hyönteistoukat levittävät. Homeet kehittävät kasveihin myrkyllisiä aineita, ns. hometoksiineja, joista eräät, kuten aflatoksiini, ovat vahvimpia tunnettuja syövän aiheuttajia (karsinogeenejä).

Fusarium-hometta maissintähkissä Vaurioituneissa maissintähkissä kasvaa Fusarium-hometta, joka tuottaa muun muassa fumonisiini-homemyrkkyä.

Euroopan maissikoisa on levinnyt maanosastamme pahaksi tuholaiseksi myös muille mantereille, ja ennen koisankestävien lajikkeiden jalostamista se pisti joka vuosi poskeensa 17 Kheopsin pyramidin kokoista kekoa maissintähkiä maailmassa.

Laajojen tutkimusten mukaan koisankestävän gm-maissin tähkissä on keskimäärin 10–130 kertaa vähemmän fumonisiini-homemyrkkyä kuin muissa maissilajikkeissa. Etu on suurin siellä, missä Euroopan maissikoisa tekee eniten tuhojaan – Euroopassa esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa.

  • Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset, Raili Leino, Tekniikka & Talous 29.11.2007. Terveysetu ujostutti?
  • Ei siis ihme, että Italian viljelijät haluavat kasvattaa koisankestävää maissia, kuten Demoskopea-kysely osoitti 25.2.2008
  • Koisankestävä geenimaissi kiinnostaa Euroopassa, Kansan Uutiset 18.1.2008 (4 s., pdf 50 Kb)
  • Koisankestävä geenimaissi suojelee luontoa ja ihmistä, Taloussanomat 15.9.2004 (1 s., pdf 10 Kb)

    Fumonisiini aiheuttaa tutkimusten mukaan munuais- ja maksavaurioita, syöpää [1] sekä sikiöiden kehityshäiriöitä ja parantumattomia hermostovaurioita [2]. Tällaisia ovat muun muassa selkäydinhalkiot, joita esiintyy monin verroin enemmän ns. tortillavyöhykkeen kehitysmaissa, joissa syödään paljon perinteistä, hyönteisten vioittamaa maissia.

    Viljoissa esiintyy myös monia muita homeita, mutta niiden tuottamien myrkkyjen pitoisuuksiin ei koisankestävällä maissilla ole aina merkittävää vaikutusta käytännössä. Maissikoisa ei näet ole kaikkialla noiden homelajien levittämisessä tärkein hyönteislaji, ja monien sienitautien leviämiseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin hyönteistuhot.

  • In English: Field Evidence: Bt Corn and Mycotoxin Reduction. Felicia Wu, ISB News Rep. Feb. 2008, p. 1-4 (engl., pdf)

    [1] In English: CFSAN (2001). Background Paper in Support of Fumonisin Levels in Corn and Corn Products Intended for Human Consumption. U. S. Food and Drug Administration, Center for Food Safety and Applied Nutrition, Center for Veterinary Medicine, Nov. 9, 2001.

    [2] In English: Marasas WFO, Riley RT, Hendricks KA, Stevens VL, Sadler TW, van Waes JG, Missmer SA, Cabrera J, Torres O, Gelderblom WCA, Allegood J, Martínez C, Maddox J, Miller JD, Starr L, Sullards MC, Roman AV, Voss KA, Wang E, Merrill AHJr (2004). Fumonisins Disrupt Sphingolipid Metabolism, Folate Transport, and Neural Tube Development in Embryo Culture and In Vivo: A Potential Risk Factor for Human Neural Tube Defects among Populations Consuming Fumonisin-Contaminated Maize. J. Nutr. 134: 711-716.

    26.3.2008